Kuopion hiippakunnan jonkilaisen virallisen eksegeetin aseman saanut Kari Kuula käytti Savon Sanomien artikkelissaan käsitettä änkyrä kirjoittaessaan niistä ihmisistä, seurakuntalaisista ja kolleegoistaan, jotka ajattelevat sillä tavoin, kuin kristillisessä kirkossa on käytännöllisesti katsoen aina ajateltu, mutta jota ajattelutapaa on nyt käyty miehissä murtamaan.
Eksegeettinen argumentaatio on väkevää:
Kun Paavalin kirjeessä oleva tekstikohta ei sovi K.K.n kannattamaan näkemykseen, hän kätevästi siirtää sen kohdan muutamia vuosikymmeniä Paavalin kuoleman jälkeen tehdyksi myöhemmäksi lisäykseksi. Näin menetellen kyseiselle kohdalle ei tarvitse antaa merkitystä etsittäessä vastausta siihen, mitä Paavali on kyseisestä asiasta opettanut.
Kaikella kohtuudella sanottuna Kuula antoi myös toisen mahdollisuuden, jolla tavalla kyseinen kohta voidaan ymmärtää. Se oli eri tavalla järkevä. Mutta tämä vaihtoehdon antaminen osoittaa sen, ettei ole olemassa mitään painavaa syytä ajatella kohdan olevan myöhempi lisäys. Se ei vain sovi nykyaikaisen tulkitsijan omaan näkemykseen, vaikka se on saattanut olla olennainen osa Paavalin ajattelua.
Itse asiaan en tässä vaiheessa ihan tahallani puutu; se ei ole nyt intentioni.
Olennaista on se, miten tässä n.k. tieteellisessä työskentelyssä voidaan selvittää Raamatun kohtia, jotka ovat omaan katsomukseen sopimattomia. Onko tämän kaltaiseen Raamatun pilkkomiseen aitoihin Paavalin lausumiin ja myöhemmin tehtyihin lisäyksiin pienintäkään asiallista perustetta?!
Me änkyrät pyrimme ottamaan Raamatun kokonaisuutena. Se voi johtaa tietysti myös vaikeisiin jatkokysymyksiin, mutta niiden ratkaisu tai keinot, joilla ratkaisuihin pyritään, voivat olla paljon luontevampia kuin tällainen, kovin helppohintaiselta ja keinotekoiselta tuntuva sopimattomien kohtien pois selittäminen.
(Artikkeli löytyy SS:n 31.8. numerosta)
"Se sana seisoo vahvana, he ei voi sitä kestää."
Kuva Lutherin Raamatunkäännöksestä Wittenbergissä Luther-hotellin aulassa- Sen alla Lutherin omaa käsialaa.
No comments:
Post a Comment