Lutherin jalanjäljillä

Viime vuonna sain olla mukana matkalla, joihin vuosi sitten jo viittasinkin silloisessa blogissani.

Matka viritti uuteen innostukseen toteuttaa pitkäaikainen haave järjestää seururakuntamatka paikkakunnille, joihin Lutherin elämäntyö liittyy läheisesti. Tänä kevää asiasta siis tuli totta.

Matkamme, johon osallistui mukava seitsemäntoista hengen ryhmä, suuntautui Berliiniin, Wittenbergiin, Erfurtiin ja Eisenachiin, Weimarin Buchenwaldiin ja takaisin Berliiniin.

Lutheriin liittyvistä paikoista Wittenberg oli keskeisin. Siellä hän teki suurimman osan työstään toimien teologian professorina, kirjoittaen ja luennoiden sekä toimien samalla jumalanpalvelusten toimittajana kaupungin kirkossa.

Oli kohottavaa saada osallistua myös paikallisen seurakunnan jumalanpalvelukseen. Saarna oli mielenkiintoinen, Sen pitäjä oli ulkonäön perusteella mies kadulta. Hieman virttynyt yhdistelmäpuku päällä, paidan pari ylimmäistä nappia aukia ja päällystakki yllä lämpimässä kirkossa. Sikäli ulkonäkö oli pettävä, että kyseessä oli runoilija, jonka meille suomalaisille vaikeasti ymmärrettävä saarna oli ilmeisesti hyvinkin syvällinen. Aiheena oli luomisen toinen päivä. Oikeastaan kyseessä ei ollut saarna, Predigt, vaan saarnatuolista pidetty puhe, Kanzelrede, jollaisia seurakunnassa on järjestetty useiden vuosien ajan ja joissa kulttuurin ja yhteiskunnan vaikuttajia toi esiin annettuun teemaan liittyviä ajatuksia.

Seuraava käyntipaikkamme, Erfurt, oli Lutherin oman yliopistollisen koulutuksensa paikka ja samalla siellä oli luostari, jossa hän eli munkkiuransa ensimmäiset vuodet. Siellä hän sai myös pappisvihkimyksen.

Kolmannessa paikassa, Eisenachissa hän kävi koulua ennen yliopistoa. Siellä hän myös vietti yksitoista kuukautta piilossa Wartburgin linnassa ollessaan henkipatto Wormsin valtiopääivien jälkeen. Tänä aikana hän muun muassa käänsi Uuden testamentin saksan kielelle.

Toinen tutustumispaikka Eisenachissa oli J.S. Bachin museo. Maailman ehkä suurin säveltäjämestari asui myös tässä kaupungissa ja kävi Lutherin kanssa samaa koulua parisen sataa vuotta Lutheria myöhemmin.

Weimarin lähistöllä oleva Buchenwald on museona toimiva natsiaikainen keskitysleiri, jossa oli muunmuassa Dietrich Bonhoeffer jonkin aikaa Berliinin vankeuden ja Flossenburgissa tapahtuneen hirttämisen välillä.

Berliini oli väliasema, johon ja josta lennot Suomesta ja Suomeen tapahtuivat. Porukka kävi siellä tekemässä hyvän kaupunkikierroksen ja shoppailu Euroopan suurimmassa tavaratalossa tyydytti ostosten teon tarvetta.


Sain vaikutelman, että ryhmämme oli kiinnostunut ja tyytyväinen kaikkeen yhdessä koettuun. Luther ja hänen elämäntyönsä tulivat tutuiksi aidoilla paikoilla nähdyn ja kuullun välityksellä.

Itsellä retkeen vaikuttu vahvasti jo Suomessa ennen lähtöä iskenyt sairaus, joka lähti liikkeelle ilmeiseti virusinfektiona, joita nyt tulee ja menee. Pian tilanne kuitenkin paheni kuumeeksi, kovaksi yskäksi, äänen menetykseksi ja aikamoiseksi väsymykseksi. Erfurtissa jäin vaimoni kanssa pois muiden kyydistä ja sairaalassa minun todettiin potevan keuhkokuumetta. Loppureissu, jolle läksin omalla vastuulla mukaan - vaihtoehtona sairaalaan jääminen joksikin aikaa - menikin lähinnä lepäilyyn. Sairaus on pidentynyt piteneväksi sairauslomaksi, jolla vieläkin olen. Tällaista en ole ennen kokenutkaan.

Mutta aika aikaansa kutakin.